Mittarfinnut pilersaarutit allannguuteqaratik ingerlaannartariaqarput

4. april 2018

Mittarfinnut pilersaarutit allannguuteqaratik ingerlaannartariaqarput.

Massakkutut angallannikkut ingerlatsineq nunatsinnut akisuallaaqaaq, ineriartornissaraluarmullu kinguarsaataalluni.

Inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannik misissueqqissaarnerugallartup takussuserpaa,Ilulissani Nuummilu mittarfinnik takisuunik Namminersorlutik Oqartussat pilersitsippata, missingersuutit aningaasaqarnikkut isiginiarnerat aallaavigalugu, ingerlatsineq akikinnermik ingerlanneqalissasoq.
 
Mittarfiit pilersaarusiorfigineqarnissaat sanaartorneqarnissaallu Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerminni 2015-imi akuersissutigaat.
Innuttaasut aamma inuussutissarsiortut pitsaanerpaamik kiffartuunneqarnissaat qulakkeerumallugu nunap angallannikkut aaqqissuussaanerata pitsanngorsarneqarnissaa ineriarneqarnissaalu Naalakkersuisunit kissaatigineqartoq naammassiumallugu taama iliortoqarpoq – pingaartumik takornariaqartitsinerup siuarsarneqarnissaa nukittorsarniarlugu, takornarissallu  ornitamut toqqaannartumik apuunneqarsinnaanissaat anguniarlugu, ingerlariaqqiffittut akunniffik aqqusaaqqaarnagu.

Taamaalilluni europa-p kitaaniit, Københavni ilaalluni, kiisalu amerika-p avannarliup qeqqaniit aamma avannamut-kangianiit toqqaannartumik timmisartuussisoqarsinnaaneranut periarfissiisoqartussanngorluni. Taama iliornikkut ilaasut ullumikkut Kangerlussuarmut akunnillutik mittartut toqqaannartumik akikinnerusummillu apuuffissaminnut apuuttalissammata.
 
Ilulissat tassaaavoq ullumikkut Kalaallit Nunaanni takornarianit tikeraartoqarnerpaasoq,  ukiunilu makkunani takornarissat eqqarsaatigalugit qaffariaateqarnerpaaffiulluni.

Ilulissanut takornariat 16.300-t 2006-imi tikissimapput, taakkulu 2016-imi takornarianut 27.900-inut amerleriarsimallutik.
 
Suliniummut nassuiaat malillugu, Ilulissiarlutik timmisartunut ilaasartut 2031-imi 90.000-t missaannut amerleriarsimassapput, 2016-imi timmisartunut ilaasartut 42.000-t missarluinnaanniissimallutik.
 
Takornariaqarluarnerata nalaani illoqarfimmi unnuisarfiit tamakkerlutik ukiukkut inniminnerneqareertarput, suliaqarfimmilu ingerlatsisut alloriarnissap tullissaata pinissaa piareersimaffigaat.

Annertusiartuinnartumik ujartuisarneq taanna naammassisinnaajumallugu unnuiffiusinnaasunik neqeroorutit nutaat sananeqarlutik aallartinneqarnikuupput allallu pilersaarusiorneqarlutik.
 
Ullumikkut Ilulissat ataatsimiigiarfittut assut orninneqartarpoq, kalaallit nunallu allat tamalaat aaqqissuussaannik ataatsimeersuarnernillu amerlasuunik ornikkumaneqartarluni.
 
Kangiata Illorsuanik suliniut naammassineqangajalerpoq, sanaartorfigissaaneq aallartereerpoq aasamullu illorsuup sananeqarnera aallartissaaq suliniullu nutaaq, arsarnernut misissuisarfittut qitiusoqarfik, aamma pilersaarusiorneqarpoq, taama iliornikkut tikeraarumasunut nutaanut piareersarpugut, mittarfiup tallineqarneranut atatillugu aggertalerumaartunut.
 
Suliniutip sanaartornerup ingerlanerani kingunerineqartussat tassaapput, sanaartortitsinerup atortulersuutilerinermillu suliaqartuni suliffiit amerlinerat, mittarfiit aamma nassiussalerinermi illorsuit kiisalu kiffartuussinermik atortulersuutit allilerneqarnerinik sanaartornermik ingerlatsisussat.
 
Tamanna Ilulissani aningaasat kaaviiaartinneqartut amerlinerannik nassataqassaaq, tassami sulisartut taakku illoqarfimmi najugaqarlutillu nerisartussaassammata.
 
Timmisartut anginerusut atorlugit aalisakkanik avammut niueruteqarneq, soorunami Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut assut sunniuteqassaaq. Timmisartut minnerusut ullumikkut atortakkavut, aalisakkanik nutaanik avammut niuernermut atussallugit akilersinnaanngilluinnarput, tamannali periarfissaalissaaq timmisartut anginerusut atorsinnaanissaannik periarfissaqalerutta.
 
Angallaannermut aaqqissuussap maannakkut atugaasup allanngortinnera, Kalaallit Nunaannut pitsaasumik aningaasaliinerussasoq paasissutissatut saqqummiunneqartut tamarmik tikkuuppaat. Kalaallit Nunaat aningaasameerpoq, taamaammat mittarfinnik nutaanik sanaartunnginnissamut Kalaallit Nunaat akissaqanngilaq.
 
Inerniliussaq tassaavoq, angallannermik aaqqissuussineq maannakkut atugaasoq 956 millioner kroner-inik akeqartarmat ukiumut, ungasissumiilli timmisartuussisarnissamik aaqqissuussineq pilersaarutaasoq 791 millioner kroner-inik akeqarluni. Ukiumut inuiaqatigiit sipaarsinnaasaat kr. 165 million-iullutik.
Ukiut utaqqiffigut tamarmik immikkut, taamaalillutik inuiaqatigiinnut millionilikkaanik krone-nik akeqartarput.
Sivisunerusumik utaqqissagutta, ukiut 10-20-it tulliuttut ingerlanerat, inuiaqatigiinni isertinneqarsinnaagaluartut milliard-itikkaat annaaneqassapput.
 
Partiinut tamanut aammalumi maannakkut qinigassanngortittunut tamanut saaffiginnissuteqarpunga, paasissutissat qissimigaassagaat inuiaqatigiinnullu iluanaarutaasinnaasut, angallannerup aaqqissuunneqarneranit nutaamit ineriartortinneqartussat isiginiassagaat; utaqqeqqissagutta isertitassaagaluit inuiaqatigiillu sipaarutissaralui milliardikkaat ukiuni tulliuttuni annaassavagut.

Taamaattumik pilersaarutit massakkut ingerlanneqartut tapersersorluinnarpagut inuiaqatigiinnut tamanut aamma siunissamullu nunatsinnut iluaqutaasussaammata.
Oqarnittuut siuliani nunarput akissaqanngilaq utaqqeqqinnissaminut.

Sulilluarisi.
 
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Palle Jerimiassen
Borgmester. Avannaata Kommunia