Inatsisit kikkunnut tamanut atuupput

4. december 2018

Takornariartitsisoqarfiup iluani unammillernermut tunngatillugu takornariartitsisartunit oqariartuutit paasisinnaavakka. Ingerlatseqatigiiffinnit angisuunit, pisortani oqartussaasunik, soorlu kommuninik imaluunniit Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqartunit unammillernerup millisarnera piliarineqartoq, taamaalillutillu suliaqartuusut akornanni pissutsinik naligiissumik atugarisinnaanngisanik pilersitsisoq najukkami takornariartitsinermik suliaqartut ilai isumaqarput. Oqallinneq soqutiginartutut isigaara. Oqallinnermullu akulerunnissannut piffissanngortoq malugalugu.

Siullertut pingaarnertullu inatsisit kikkunnut tamanut atuuttuunerat taakkartorniarpara. Kinaanerit suminngaanneernerillu pillugit inatsisit najoqqutarisagut immikkoortitsinngillat, taakkulu isumassarsiffigaat inuit pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarutaat. Inuiaqatigiinni inuuffigisatsinni inatsisilerinikkut periuuserisarput assut iluarisimaarpara, tamattami illersorlutalu ulluinnarni kiffaanngissuseqarnermik toqqissisimanermillu misigisaqarsinnaanissatsinnut assigiinnik periarfissippaatigut.

Oqallinnermi pineqartorpiaq uterfiginiarlugu najukkami takornariartitsisartup suleqatigineranik pilersitsinissamut tunngatillugu Realdania innuttaasunik ataatsimiisitsisimavoq. Niuertoqarfiup illuutaanik pisoqaanerusunik eriaginninnissaq immikkut sammisaralugu nunaqarfinni takornariartitsinerup ineriartortinnissaanik taamanikkut soqutiginnittoqanngilaq. Suleqatigiinnissamut peqataalernermut najukkami takornariartitsisartut assigiinnik periarfissinneqarput, soqutiginnittoqarsimanngilarli. Suliarisaq tamanna ingerlallualeriarmat ullumikkut isuma allarluinnaavoq. Arlaannaataluunniit attorumanngisaanik aarleqquteqarfissamik tigusinninneranut World of Greenland nersualaarusuppara. Nunaqarfiup taama mikitigisup Ilimanatut ittup takornariartitsinermit taama annertutigisumik iluaquteqalernissaa arlaannaataluunniit takorloorsimanngilaa. Assersuut taanna alutornavissuuvoq, nunarsuarmilu tamarmi nersualaarneqarluni, suliniutillu ukiap matuma aallartinnerani Nostra’mik nersornaat, EU-mi kulturimi kingornussassanut nersornaat ataqqinataasoq ajugaassutigaa. Takuuk, kulturitsinnik ileqqorisatsinnillu tunngaveqartumik ataatsimoorullutigut asseqanngitsumik tunisassiamik pilersitsisimavugut, ataatsimoorfimmilu tassani innuttaasut ilanngunneqarsimapput.

Takornariartitsinermik suliaqartut takornariartitsinermut periusissiamik peqarusunnerat paasivara. Taamatut periusissiamik ineriartortitsinermi kommunalbestyrelse sinnerlugu uanga nuannaarutigalugu peqataarusuppunga. Suliaqartuusut periusissiamut piginnittooqataanissaat takorloorpara. Taamaattumik taakku suliaqarfiullu iluani suliaqartuusut, kommunalbestyrelse aamma assersuutigalugu suliaqarfimmi naalakkersuisoqarfik suleqatigalugit tassannga immersuissapput.

Aammattaaq Ilimanamut tunngatillugu suut eqqortuunersut paasiniarlugit naatsorsueqqissaarisarneq misissuataarsimavara. 2010-mi inuit 84-it najugaqarfigisaanni Ilimanami inoqutigiit isertitaat misissoraanni inoqutigiit isertitaat tassaapput 240.000 kr.
Siorna inuit 54-it najugaqartuusunit inoqutigiinni isertitat 430.854 kr.-upput.
Ukiut arfineq-pingasut ingerlaneranni Ilimanami inoqutigiit isertitaat marloriaatingajanngorsimapput, nunamilu qaffasinnerpaat ilagaat. Assigiinngissutsip suminngaanneersuunera erseqqilluinnartumik oqaatigiuminaappoq, takornariartitsinermilli pisuuneranik uanga isumaqarfigaara. Piffissami tassani Ilulissat eqqaanni nunaqarfiit sinnerini inoqutigiit isertitaannut naleqqiullugu assinganik annertuseriartoqarneranik takusaqarsinnaannginneq tunngavittut oqariartuutigaara.
Taamaattumik ingerlatseqatigiiffinnut angisuunut taamaallaat pinnani Ilimanami takornariartitsinerup allanngoriarnera kikkunnut tamanut iluaqutaanera inerniliissutigaara. Nunaqarfimmi anigaasarsiornerup appariartorneranik oqariartornerit ilumuunngillat.

Maani Ilulissani mittarfiup allinissaa qilanaaraara. Siunissaq pissanganartoq ornipparput, immitsinnullu paarisariaqarpugut, aamma suleqatigiissinnaanerput pingaartuuvoq. Namminiilivinnerup angusarinissaa neriuutigissagutsigu pilliutaanertut inissisimaffik qimattariaqarparput, avammullu qiviarluta. Nutarsarnermut, allanngoriarnermut, kingullertullu, minnerunngitsumilli unammillernermut piareersarluta. Sinnganerup nunamut aningaasat isertinngilai, paarlattuanilli ilinniagaqarsimaneq taama iliorpoq. Ilinniagaqarnerup qamani isikkivigisat annertusivaa, naligiissumillu unammillersinnaatilerluta. Tassalu tamanna pisariaqarpoq – naligiissuuneq. Innuttaasut avissaartinniarnerat peqinagu, suleqatigiissaagut, aamma kinguaariit takkuttussat ilinniagaqalersinnissaannut nukittorsaassalluta.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga,

Palle Jerimiassen
Borgmesteri