Ikiorsiissutit annertussusileriikkat

Innuttaasoq inersimasoq kinaluunniit imminut, aappani aamma meeqqani 18-it inorlugit ukiullit pilersornissaannut pisussaaffeqarpoq.
Pisortanit ikiorsiissutit siunertaqarput, innuttaasut pilersuinermut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsilerlutik inissinnissaannut pinaveersaartitsissallutik. Tamatuma saniatigut siunertaavoq inunnut imminnut ilaquttaminnullu pisariaqartitanik arlaatigut pissarsisinnaanngitsunut aningaasaqarnikkut ajutuunnginnissaannik pilersitsinissaq.
Taamaattumik aningaasaqarnikkut ikiuisoqarnissaani ikiorsiissutinik tigusisartup imminut pilersorsinnaalernissaa siunertaavoq. Taamaattumik qinnuteqartoq pisinnaasani malillugu sulisinnaassutsiminik atuissaaq ineriartortitsillunilu.
Innuttaasoq nammineerluni pisariaqartitani naatsorsuutigisanilu aallaavigalugit ikiorsiissutit piareersarnissaanni sunniuteqarsinnaanerminut akisussaaqataanissaminullu periarfissaqassaaq.

Pisortani ikiorsiisarnerit assigiinngitsut marluupput: Ikiorsiissutit annertussusileriikkat aamma pisariaqartitsineq malillugu ikiorsiissutit.

Ikiorsiissutit annertussusileriikkat tunngaviusumik akigititaqarput (aningaasat aalajangersimasut) aamma tapeqartinneqarsinnaallutik.
Ikiorsiissutit annertussusileriikkat ineqarnermut, aalajangersimasumik nikerartumillu aningaasartuutit kiisalu nerisassanut atisanullu aningaasartuutit matussusernissaannut ilaatinneqarput. Tunngaviusumik akigititaq ilanngaateqanngitsumik tunniunneqartarpoq. Tamanna isumaqarpoq, akileraarutigineqartussaasoq.

Ikiorsiissutaagallartut
Pisortanit ikiorsiissutit tassaapput ikiorsiissutaagallartut, taakkualu unitsinneqassapput, innuttaasoq sulisinnaalerpat, suliffeqarnermi tutiffissarsippat imaluunniit pisortanit ikiorsiissutinik allanik pisartagaqalerpat, soorlu siusinaartumik pensionisianik.

Tapiissutitut periarfissaq
Pisortanit ikiorsiissutit, tassunga ilanngullugit ikiorsiissutit annertussusileriikkat, tapiissutitut periarfissaapput.
Tamanna isumaqarpoq, pilersuinissamut il.il. isertitat allat periarfissaappata, pisortanit ikiorsiissutit pillugit qinnuteqartinnani, taava periarfissaq taanna atorneqassaaq.

Ikiorsiissutinut annertussusileriikkanut pisinnaatitaassaguit, piumasaqaatit tulliuttut naammassisariaqarpatit:

• Inatsit alla malillugu ikiorsiissuteqartoqarsinnaassanngilaq, pisortanit ikiorsiissutit tapiissutaammata,
• Suliffeqartuussanngilatit pisarnerlu malillugu sapaatip akunneranut ikinnerpaamik nalunaaquttap akunneri 20-t sulisinnaassanngilatit,
• Kommunimut qaqugukkulluunniit piareersimassaatit. Tamanna isumaqarpoq, assersuutigalugu suliffissaq innersuussutigineqartoq tigussagit, oqaloqatigiinnerni ataatsimiinnernilu peqataassasutit kiisalu inatsit malillugu iliuusissatut pilersaarummik suliaqarnermut naammassinissaanullu peqataassasutit, aamma
• Najugaqarnermut piumasaqaat naammassisariaqarit. Piumasaqaat naammassissaaq, tulliuttuni ataaseq naammassineqarpat:
  
  • Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqassaatit, inuit allattorsimaffiannut ilaallutit aamma danskit naalagaaffianni innuttaassuseqarlutit,
  • Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqassaatit, inuit allattorsimaffiannut ilaallutit aamma danskit naalagaaffianni innuttaassuseqartumik katissimallutit,
  • Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqassaatit, inuit allattorsimaffiannut ilaallutit aamma danskit naalagaaffianni innuttaassuseqartumik katissimasuussallutit
  • Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqassaatit, inuit allattorsimaffiannut ilaallutit aamma nunani allani isumaqatigiissutinut ilaallutit, soorlu inunnut isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit isumaqatigiissutaat imaluunniit,
  • Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffiannut ilaallutit najugaqarnatillu aamma kalaallinut inuiaqatigiinnut aalajangersimasumik attaveqarlutit.
    
    

Ikiorsiissutit annertussusileriikkat inatsimmi aalajangersarneqarput ukiumullu ataasiarlutik nalimmassarneqartarlutik.
Akigititat atuuttut ukiut tamaasa “Akigititanut quppersagaq – Isumaginninnermi akigititat”-ni allaqqasarput.
Akigititanut quppersagaq uani takuneqarsinnaavoq: Akigititanut quppersagaq - Isumaginninnermi akigititat
“Tunngaviusumik akigititat” assigiinngitsut pingasuupput:

• qinnuteqartumut aalajangersimasumik najugaqartumut
• qinnuteqartumut najugaqanngitsumut
• qinnuteqartumut, pineqartoq aappaalu marluullutik ikiorsiissutinik annertussusileriikkanik tigusisartuullutik.

Tapit
Tapit aningaasaapput, tunngaviusumik akigititat saniatigut ikiorsiissutinik annertussusileriikkanik tigusisartumut tunniunneqartartut. Ikiorsiissutit annertussusileriikkanut atatillugu pingasunik assigiinngitsunik tapeqartitsisoqarpoq:

• Iliuusissatut pilersaarummut tapeq: aningaasat aalajangersimasut, iliuusissatut pilersaarummi sammisassanut aalajangerneqartunut eqeersimaarlutik naammassillugit peqataaguit, tigusassavatit.
• Nammineq inigisamut tapeq: nammineq inigisamut tapeq illit inigisarnut akiliutigineqartunut ernianullu aningaasartuutinut akilernissaannut tunniunneqarsinnaavoq. Tapermut ilanngunneqarput taarsigassarsianut erniaat/akiliutit kiisalu piginnittut peqatigiiffiannut ingerlatsinermut akiliutit. Tapermut ilaanngillat atuinermut aningaasartuutit. Nammineq inigisamut tapeq akileraarutaassanngilaq.
  Tapeq inatsisitigut piumasaqaataanngilaq. Tamanna isumaqarpoq, innuttaasut tapermik pisinnaatitaasut taperneqassanersut kommunit ataasiakkaat aalajangissagaat. Kommuni, naalakkersuinikkut pingaarnersiuinermut aamma allaffissornikkut suleriaatsit nalinginnaasunut ilaatillugu, ikiorsiissutinik annertussusileriikkanik pisartagaqartumut tapeq tunniunniarnagu aalajangersinnaavoq. Kommunimi innuttaasunut tamanut allaffissornikkut suleriaaseq tamatumani assingiittariaqarpoq.
  
  
• Ikaarsaanermi tapeq: inunnut, sivisunerusumik napparsimaneq pissutigalugu suliffissarsiortunut ikiorsiissutinik pisinnaatitaanerminnik annaasaqartunut taamaattumillu ikiorsiissutinut annertussusileriikkanut nuunneqartunut, tunniunneqartarpoq. Tapeq piffissami qaammatit arfinillit angullugit tunniunneqarsinnaavoq.

Ikiorsiissutinik annertussusileriikkanik tigusisartutut isumagisinnaassavat, nalunaaquttap akunneri qulit missaanni sulinermi SIK-p minnerpaamik akisssarsiatut akigititaatut annertutigisumik isertitaqarneq. Taakkua isertitat ilanngaatitaqanngillat.
Illit suliffissaaleqisutut suli naatsorsuunneqassaatit, aamma kommunimut piareersimassallutit, oqaloqatigiinnerni ataatsimiinnernilu peqataassallutit kiisalu iliuusissatut pilersaarummik suliaqarnermut peqataassallutit naammassissallugulu.
Isertitat ilanngaateqanngitsut annertussusaat ukiut tamaasa nalimmassarneqartarput aamma ”Akigititanut quppersagaq – Isumaginninnermi akigititat” aqqutigalugit tamanut saqqummiunneqartarluni.
Akigititanut quppersagaq uani takusinnaavat: Akigititanut quppersagaq - Isumaginninnermi akigititat
Isertitat ilanngaateqanngitsut saniatigut isertitaqarnerit annikillisinneqassapput.

Ikiorsiissutit annertussusileriikkat taperlu ima pisoqartillugu annikillilerneqarsinnaapput:

• Iliuusissatut pilersaarummik naammassinninnissamut peqataannginneq
  Unioqqutitsillutit takkutinnngitsooruit, imaluunniit iliuusissatut pilersaarummi suliniutinut aalajangerneqartunut naammassineqarnissaannut peqataanngikkuit, tunngaviusumik akigititap annikillilernissaa aamma iliuusissatut pilersaarummut tapip atorunnaarsinnissaa pillugit kommuni aalajangiissaaq.
  
  
• Nammineq isertitat
  Tunngaviusumik akigititaq taperlu piffissami tigusisarfiusumi allamik isertitanik akissarsisoqarpat, tunngaviusumik akigititaq taperlu annikilliliiffigineqassapput. Iliuusissatut pilersaarummut tunngatillugu tunngaviusumik akigititaq taperlu, isertitat ilanngaateqanngitsut saniatigut qaangiinermi, allamik isertitap 62,2 %-ianik annikilliliiffigineqassapput.
  
  
• Aapparisavit isertitai
  Iliuusissatut pilersaarummut tunngatillugu tunngaviusumik akigititamik tapermillu piffissami tigusisarfiusumi, aapparisap isertitaasa maanna atuuttut annertussusai naapertorlugit tunngaviusumik akigititaq taperlu annikilliliiffigineqassapput. Tunngaviusumik akigititaq taperlu piffissami attuumassuteqarfiusumi aapparisap isertitaanit maanna atuuttut 30 %-itut annertutigisumik annikilliliiffigineqassapput.
  
  
• Paaqqinnittarfimmi imaluunniit ulloq unnuarlu neqeroorummik sivisunerusumik najugaqarneq
  Tunngaviusumik akigititaq taperlu pisortanit ikiorsiissutinik tigusisartoq paaqqinnittarfimmi imaluunniit ulloq unnuarlu neqeroorummi pisortat aningaasartuutaasunik akiliiffigisartagaanni sivisunerusumik najugaqarpat (2023-mi akit malillugit) katillugit annerpaamik 2.500 kr-iusinnaapput.

Pisortanit ikiorsiissutit pillugit qinnuteqaammik tunniussissaatit.

Pisortanit ikiorsiissutit pillugit qinnuteqaatit kommunimut najugaqarfigisannut tunniutissavat. Kommuni najugaqarfigisaq tassaavoq kommuni illit inuit allattorsimaffianni nalunaarsorsimaffiit taamaalillutillu inuit allattorsimaffianni najugaqarfiit.

Kommunit aggornerisa avataanni qinnuteqaammik tunniussineq
Pituffimmi illersornissaqarfik aamma Kalaallit Nunaata Kangiata avannaarsuani Nuna Allanngutsaalisaq pisortanit ikiorsiissutit atuuffiinut aamma ilaatinneqarput.
Illit kommunit aggornerisa avataanni najugaqaruit najugaqarallaruilluunniit, qinnuteqaat Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq. Qinnuteqaat isumaginninnermut akisussaaffeqartumut naalakkersuisoqarfimmut tunniunneqassaaq.

Oqalulluni imaluunniit allalluni
Aallaaviatigut ikiorsiissutit annertussusileriikkat pillugit kommunimut saaffiginninnermi oqalullutit qinnuteqarsinnaavutit. Kommunip piumasarisinnaavaa, qinnuteqaat immersugassaq aalajangersimasoq atorlugu tunniunneqassasoq. Kommunip najugarigallakkavit qinnuteqaat immersugassaq aalajangersimasoq atorlugu tunniunneqassanersoq ilisimatissinnaavaatit.
Taamaattoqassappat kommuni pisussaavoq qinnuteqaammik immersuinermik pisariaqartillugu ilitsersuutissallutit.

• Suliffissarsiortunut ikiorsiissutit