Parasitsit uumasuaraapput assigiinngitsut uumasuni allani uumasartut.
Ilaannikkooriarluni piniakkat neqaanni aalisakkallu nujuartat nerpiini parasitsinik nassaartoqartarpoq. Parasitsit tamakku ilaat uloriananngillat, allalli nerigukkit napparsimalersinnaavutit.
Parasitsit sorliit mianersuuttariaqarneritit napparsimalinnginnissannullu sutigut piareersimassanersutit, Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfiup paasissutissiinera matumani atuarsinnaavat.
Trikinose: Trikinose nappaataavoq ulorianartoq uumasuniit inunnut tunillaassinnaasoq.
Nappaammut rundormelarver trikinenik taaneqartartut pissutaasinnaapput, pingaartumik nersutini qaasuttuni, assersuutigalugu nanuni, aaverni, puisini, qimmini qimuttuni, amaqquni teriannissanilu nassaassaasartut. Qullugiaaqqat uumasuni miluuffigisami nukiisa ipiutaasartaaniittarput. Trikininit qullugiaaqqat neqiniittut isaannarnik takuneqarsinnaaneq ajorput.
Inuit uumasulluunniit neqimik trikininit qullugiaaqqanik nerisimasut inalugaanni qullugiaaqqat qullugianngortarput ammalortut inersimasut. Qullugiaaqqat inersimasut kinguaassiortarput qullugianngortussallu nutaat nukit ipiutaasartaanukartarput nerisussamit nutaamit nerineqarnissami tungaanut toquusartarlutik.
Uumasut taaneqareersut neqaannik igalluarneqanngitsunik nerigaanni Trikinosemik tunillatsinnissamik aarlerinaateqarpoq. Qullugiaaqqat nillertorujussuarmi uumasinnaammata neqit qeritillugit trikininik tunillaassuunneq unitsinneqarneq ajorpoq. Trikinerneq inummiit inummut tuniluunneq ajorpoq.
Kalaallit Nunaanni inuit trikinoseqartut arlaleriarluni paasineqartarpoq. Inalukkanik ajornartorsiuteqarneq trikinosenik tunillatsissimanermut ersiutit siullersarisinnaavaat. Sapaatit akunneri ingerlanerini qullugiaaqqat nukit ipiutaasartaaniileraangata kissarneqarneq, inuunilunneq nukinnillu anniarnerit ersiutaasinnaasarput. Aamma isit sinaanni pullattoqarnera ersiutaasinnaasarpoq. Ajornerpaaffiani nukiit, uummat ilanngullugu, sakkortuumik ajoquserneqarsinnaapput.
Trikinip qullugiaa poorsimasoq nannup nukianiittoq. Allisitsiuserluni assiliisoqarsimavoq. Asseq: Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfik / DTU
Sarcocyster: Sarcocyster parasitsiupput mikisuaqqat ataasiinnarmik celellit aamma taaneqartartut protozoer. Neqimi titarnertut qaqortutut amitsutut takussaasarput qaqorteqqasunut assingullutik. Sarcocyster Kalaallit Nunaata tuttuini nassaarineqarsimapput.
Sarcocyster piujuaannarniaruni værtit marluk pisariaqartippai: værti akunnermuliussaq (soorlu tuttu), manniulluni miluuffigisarpai, værtilu pingaarneq (kiisortoq), inersimasuuffigisarlugit.
Tuttut pinngortitami nerinermikkut manninnik tunillatsittarput. Tuttup inalugaanit, aavata ingerlaarfia aqqutigalugu nukiinut pisarput. Uumasoq kiisortoq tuttumik ooqanngitsumik nerineratigut parasitsi kiisortup inalugaani inersimasumut inerikkiartortarpoq. Manniit nutaat kiisortup anaaniilertarput. Kinguaassiorneq aallaqqaataaniit ingerlaaqqilerpoq tuttullu allat tunillanneqarsinnaanngorlutik.
Sarcocyster Kalaallit Nunaanni inunnut tunillaassimanersoq malussartoqarsimanngilaq. Nunani eqqiluisaarnikkut atortuluttuni sarcosysterinik tunillatsittoqarsinnaavoq, puulukit nersussuillu neqaannik qalanneqarluanngitsunik nerisimagaanni. Timminneq, kissarneqarneq, meriarneq, nukitsigut nukillaanganeq nukitsigullu annerisaqarneq tunillatsinnermut takussutaasinnaapput.
Sarcocyster tuttup neqaani. Assit pillugit. Pinngortitaleriffik
Qumaarsussuaq: Qumaarsussuaq, Taenia krabbei, neqimi mikisutut, qaqortutut ammalortutullu takuneqarsinnaasarpoq. Taakku ammalortut qaqortut qumaarsussuup qullugiarai puulinngorlutik toquusarlutik neqimiittartut. Qumaarsussuaq nunatsinni tuttuni umimmannilu nassaarineqarnikuuvoq.
Qumaarsussuaq piujuaannarniaruni værtit marluk pisariaqartippai: værti akunnermuliussaq (soorlu tuttut umimmaallu), miluuffigalugit qullugiaaraalluni uumasartoq, værtilu pingaarneq (kiisortut soorlu, terianniaq, qimmeq amarorlu), inersimasutut inuuffigisarpaa.
Tuttut umimmaallu pinngortitami nerinermikkut qumaarsussuup mannianik tunillatsittarput. Inalugaani manniit qullugiaaranngortarput inalukkap iigartaaniit aap aqqutaanut, aap aqqutaaniit nukinnut pisarlutik. Nukinni poortarput toquusartarlutillu.
Uumasoq kiisortoq tuttumik ooqanngitsumik nerineratigut quperluaqqat kiisortup inalugaani qumaarsussuanngortarput. Qumaarsussuup inersimasup timaata isuani manneqartarpoq. Taakku uumasup anaanut pisarput. Taassumap kingorna qumaarsussuup kinguaassiornera aallaqqaataaniit tuttunut umimmannullu tunillaaqqilluni ingerlaqqittarpoq.
Taenia krabbei-inik Kalaallit Nunaanni inunnut tunillaattoqarneranik malussartoqarsimanngilaq. Inuit qumaarsussuaqalikkajunnerusarput puulukip neqaanik, aalisakkanit taserneersunit imaluunniit nersussuit neqaannik nunanit eqqiluisaarnikkut atortuluttuneersunik qalallugit sianneqarsimanngitsunik nerigaangamik. Qumaarsussuit amerlasuut napparsimalernermik ersersitsineq ajorput ilaalli naarlulersitsisinnaapput, merianngulersitsillutik neriumajunnaarsitsillutik akuttusuunillu sianiutilunnermillu malunniutsitsisinnaallutik.
Qumaarsussuup qullugiaa tuttup neqaani. Assit pillugit. Pinngortitaleriffik
Tuttup kumaa (Hudbremse): Tuttup kumaa niviugaavoq meqqunut pisartoq, pingaartumik tuttup meqquanut. Aamma kalaallit umimmaanni tuttup kumaata qullugiaanik naammattoorsisoqarnikuuvoq.
Tuttup kumaa piussutsini naammassiniaruniuk værtimik ataasiinnarmik pisariaqartitsisarpoq.
Tuttup kumaa inersimasoq aggustip qaammataani tuttut amianni quperluliortarpoq. Taamaalereerpat quperloq tuttup amia putullugu pulasarpoq tassanilu ukiisarluni. Maj/junimi quperlup tuttu qimattarpaa nunamilu puulinngortarluni inersimasunngornissami tungaanut kinguaariiaarnerlu aallaqqaataaniit allarteqqittarlugu. Tuttup kumaa tuttunik puullaaqilersitsisarpoq sanigortitsisinnaallunilu, soorluttaaq tuttup amianut ajoqusiisinnaalluni. Inuit tuttup kumaasa quperluinik nerinermikkut tunillanneqarsinnaanngillat. Taamaakkaluartoq inuit tunillatsissimanerannik allaaserinnittoqarsimavoq tassani tuttup kumai inersimasut inuit nujaannut qarluinullu quperluliorsimammata.
Tuttup kumaata quperlui tuttumiittut. Assit pillugit. F. Ugarte
Tuttup iggiaata kumaa: Tuttup iggiaata kumaa piujuaannarniaruni værtimik ataasiinnarmik pisariaqartitsivoq. Qaammatini juuli-aggustimi tuttup iggiaata kumaata inersimasup quperlut uumasut tuttut sorluinut tissalukaartittarpai. Quperlut taamaalereerpat anersaartornermut aqqutaasigut ilorpartertarput toqqusaavisalu iluanni nipputtarlutik, tassani ukiisarlutik. Maj/junimi quperlut anillaqqittarput imaluunniit tuttunit suppussaasarlutik. Taamaalereerpat quperlut nunami inersimasunngornissamik tungaanut puulinngortarput kinguaariinnerlu aallaqqaataaniit aallartittarlugu. Tuttup iggiaata kumaa tuttuni uippakajaartitsinermut pissutaasarpoq, sanigortitsinermillu kinguneqarsinnaalluni. Inuit tuttup kumaasa quperluinik nerinermikkut tunillanneqarsinnaanngillat.
Iggissap kumaasa quperlui tuttup iggiaani. Assit pillugit. C.Cuyler / Pinngortitaleriffik
Neqit qaasuttuneersut tamarmik aalajangersimasumik 75°C-inik kissassusilerlugit uunnattarnissaat kaammattuutigineqarpoq. Taamatut uunnaasarneq parasitsinik toqoraassaaq. Neqi naammattumik qalaassaq siatarluunniit qasertumik kajorpasissumilluunniit qalipaateqalersarpoq.
Neqimik qerititsineq, pujoorineq nikkulinerluunniit trikininut, qumaarsussuarnut sarcocysterinulluunniit toqoraataanngillat.
Uumasut nujuartat neqaat qalanneqarluarsimanngitsut nunaannarmut qimanneqartassanngillat qimminulluunniit nerukkaatigineqartassanatik. Taakku tamarmik uumasuarsunnik ingerlatitseqqeqataasinnaapput tassami kinguaassiornerminni uumasut qaasuttut (soorlu teriannissat qimmillu) silutuumasullu pisariaqartikkamikkit. Illittaaq qimmitit malussarniarfigisassavatit - ilittulli - neqimik tunillannartulimmik nerinermikkut napparsimalersinnaammata.
Nalornissaguit neqi nerineqassanngitsoq UNION-imit kaammattuutigineqarpoq.
Uumasunit piniagassanit neqi uumasuaralik tamanut saqqumiinnartumik pinngortitamut qimaannarneqaqquneqanngilaq. Neqip uumasuarartai assersuutigalugu terianniat qimmilluunniit aqqutigalugit tuttunut amerlanerusunut siammarterneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu neqi naammaginartumik peersinneqartariaqarpoq nunamut annikinnerpaamik 1 meterimik itisutigisumik matoorunneqarluni ikuallanneqarluniluunniit (qaqqamiunngitsorli ilaatigut ikuallattoqarsinnaammat). Periarfissaatillugu neqi ikuallaavimmut qaninnermut tunniunneqarnissaa innersuunneqarpoq.
Aalisakkat imarmiut parasitseqarnissaat ilimanarluinnartuuvoq. Parasitsit assigiinngitsorpassuit aalisakkani milluaasarput. Aalisagaq siuteqqumik peqqutinilluunniit nerisimaguni amerlanertigut taakkuninnga tunillanneqartarpoq. Parasitsinik aalisakkanut ulorianartunik, inunnulli uloriananngitsunik nassaassaqarpoq, parasitseqarporli inunni nappaammik pilersitsisinnaasunik.
Aalisakkat amerlanertigut ulorianartorsiortinneqartut tassaapput kapisilik, eqaluk saarullillu, aalisakkallu nerpia ooqanngitsoq mamartuummat ooqqaarnagu nerineqakkajuttarpoq.
Parasitsinit aalisakkaneersunit napparsimalersitsisinnaasunit ilisimaneqarnerpaanut ilaasoq tassaavoq sildeorm (anisakis).
Sildeorm (anisakis): Aalisakkap nerpia ooqanngitsortoraanni sildeorm aalisakkap nerpianiissinnaavoq, taamaalillunilu inuup naavanut pisinnaalluni, taamaalisoqarpallu uummartinneqassaaq, naamullu maggussinnaavoq inalugarluunniit putusinnaallugu. Arlaleriarluni tunillatsittoqarsimappat sildormi inalukkatigut anniaruloornernik, sapigaqarnermillu, soorlu kissarneqarnermik aamma anafylaktisk shock-imik, kinguneqarsinnaavoq.
Parasitit amerlanersaat minutsimi 1-imi 60°C-inut kissaanikkut toqusarput.
Aalisagaq sivikinnerpaamik nalunaaquttap akunnerini 24-ni 20°C-mi qeritikkukku qullugiaq toqussinnaavat. Maluginiassavat qerititsiviit ilaat minus 20 gradinut killissinnaanngimmata.
Nalornissaguit neqi nerineqassanngitsoq UNION-imit kaammattuutigineqarpoq.
Neqaatinni aalisagaatinniluunniit parasitsit aqqutigalugit napparsimalersimanerit pasitsaakkukku napparsimmavik peqqissaavilluunniit ilinnut qaninneq attavigisariaqarpat, taakkulu qullugissanik piiaaffigissavaatsit.