Ukiortaami oqalugiaa 2023/2024
borgmester Palle Jerimiassen (AI), Avannaata Kommunia
Avannaata Kommuniani, nunattalu sinnerani innuttaasut, ilaquttat, kammalaatit, suleqatit, tamassi kommunalbestyrelsi sinnerlugu ukioq qaangiuttumi suleqatigiilluarsimanitsinnut qujavunga, ajunnginnerpaamillu ukiumi nutaami atungaqarnissassinnik kissaappassi, tamannguassi ukiortaami pilluaritsi.
Ukioq qaangiuttoq nuannersorpassuarnik eqqaamasaqarfigaarput. Misigisarpassuatsinni nuannersuni immikkut eqqaarusuppara ukiup ingerlanerani naggueqatitsinnik issittormiut ataatsimeersuarmata Ilulissani naapitsinerput.
Ukiuni kingullerni akilinermi issittormiut katerisimaarnerini peqataasarninni tarnikkut timikkullu nukittorsarneqartarnera malugisarpara, naggueqatingiilluta oqaaseqanngikkaluarluta paaseqatigiittarpugut, ileqqutigut pissusilersortarnitsigut assingiippugut, ussersoriaatsigut illarumatunerput aamma assigiipput.
Minnerunngitsumik oqaloqatigiissinnaanerput taajumavara, inuiaat ataasiunerput tassuuna ersertarpoq, ilisarnaataavorlu nuannersoq illersortuartariaqangarput.
Aasaq nunani issittormiut suleqatigalungit Ilulissani kommunimiit aaqqissuussinerput aamma taamatut misisaqarfigaara.
Suliaq annertoorujussuaq ingerlanneqartoq innuttasunit tamanit akuutitsisoq tamatta pissarsiffigaarput inuunitsinnilu puiunaattumik misingisaqarfingalutingu.
Suleqataasimasut minnerunngitsumik utoqqaat peqatigiiffii namminnerlu piumassusertik atorlugu suleqataasimasut qamannga pisumik kommunalbestyrelsi sinnerlungu qutsavigerusuppassi, pulaartutta qujamasunnerat nerisanullu mamartorsuarnut qujassutaat matumuuna ilissinnut ingerlateqqippara.
Kisitsisit takutippaat ukiuni qulini kingullerni nuna tamakkerlugu inuit 6000 sinnerlugit isorliunerusuniit imaluunnit nunaqarfinniit nuussimasut.
Nunaqarfinni suliassat inatsitigut kommunimut pisussaaffiliisut naammassineqarnissaat ajornarsiartorpoq, tamannalu kommunitsinni sumiiffinni tamani annertuumik malugaarput.
Misissuinerit takutippaat inuit nussornerat peqquteqartoq suliffissat amerlanerpaat illoqarfinni anginerniimmata kiisalu ulluinnarni inuuniarmi periarfissat illoqarfinni amerlanerummata.
Suliffeqarfiit inuutissarsiutinut ineriartortitsinissamut periarfissaqarluartunut tupinnanngitsumik inissittarput qulakkeerumallungu sulisussat pisariaqartitatik matussuserneqassasut.
Kommunitsinni Ilimanaq inoqarfinni kujasinnerpaavoq, avannarpasinnerpaallunilu Siorapaluk, nunaqarfiit taakkua akunneqarput 1300 km missaani isorartutingisumik.
Takorloorsinnaavarsi sineriammi taama annertutingisumi ulluinnarni atukkat qanoq assingiinngitsingissasut.
Kommuunimi innuttaasunut sullissinerput assingiitikkusuttarparput, kisianni atukkat taama assingiinngitsingisillungit nalimmassaanissaq unammillernartarpoq.
Sullissineq sumiiffinnut tulluarsangaq inuiaqatingiillu kissaataat naapertorlungu pittaasumik tunniunniartarparput, kisianni sulisussanik amigaateqarnerujussuarput sumiiffinni ataasiakkaani aporfiusarnera taajumavara.
Qaqilerinermi tamakkiisumik inernerit takutippaat kommunitsinni suliffeqarfiit aperineqartut ukioq kingulleq oktoberimi sulisussanik 340 missaani amingaateqartut.
Ukiut marlussuit siumut qiviarutta pisariaqartitsineq annertusiartuinnartussaavoq suliffeqarfiimmi aperineqartut katillugit ikinnerpaamik sulisussanik nutaanik 1.100 missaani pisariaqartitsilernissartik oqariartuutigivaat.
Suliffeqarfinni ilinniartuuteqarneq imaluunnit ilinniarsimasunik sulisoqarusunneq ajornartorsiutaavoq, takuarput sanaartorneq annertooq kommunitsinni ingerlanneqartoq, ajornartorsiullu sanaartornerup iluani sulisitsisuniit aamma oqariartuutaavoq.
Taakkuuppullu avataaniit sulisussarsiortartut maani najungaqartunit pinginnaasat matuneqarsinnaanngimmata.
Avataaniit suliartortartut 85 %-ii sanaartornerup iluaninngaanneerput.
Inuusuttangut ugguuna kaammattorumavakka assassortarissanut ilinniarnernut ingerlaqqullungit, suliffissanimmi pissanganartorpassuaqarmat tassuunakkullu ineriartornermut peqataassammata.
Kommuni nunatsinni takornariaqarfiunerpaaq annertuumik avataaneersunik sullinneqarpoq, innuttaasullu nunaqavissut suli ikittuinnaat inerisaanermut peqataallutik.
Innuttaasullu saneqqunneqartutut inangerniarneqartutullu misigisimallutik allaat aasaq akerliussutsimik takutitsisut takuagut, oqariartuutigalu atorneqarusullutik aamma ineriartornermut namminneq kivitseqataasinnaanertik oqariartuutingingaat.
Innuttaasutta ineriartornermut peqataarusunnerat kommunimiit tapersersortuaannarparput.
Mittarfissuup atulernissaanut pilersaarusiornermi pingaaruteqarluinnarpoq innuttaasutta nunaqavissut takornariaqarnerup annertusigaluttuinnartup silarsuaani unammillerluarsinnaalernissaannut aqqutissiueqataanissarput.
Aqqutissat ilaattut tuaviornarsilluinnartutut isigaara kommunitsinni takornarissanik sullissinermik ilinniarfissamik pilersitsinissaq.
Kialluunniimmi tamanna takusinnaasariaqarpaa pissusissamisoortutullu isigalugu.
Ukiuni kingullerni piniartortagut annerusumik avannarpasinnerusumeersut silaannaap allanngornerata kingunerisaanik ajunaarnersuarmik eqqorneqaqattaartut ikiorserneqarnissaminnik qinnuteqaraagata Naalakkersuisunut saaffiginnittarnerit ajoraluartumik itigartitsinermik kinguneqartuaannarput.
Naatsumik oqaatigalugu Naalakkersuisut namminneq iliuuseqarumanatik kommunimut saaffiginnequsiinnartarput.
Kommunalbestyrelsimi tupingisaqaarput akueriumanngilluinnarlugulu piniartut taamatut pineqartuarnerat, naak sumiiffinni allani namminneq inuussutissarsiuteqartut soorlu savaatillit ajornaateqanngitsumik aningaasanik nalaataqarnerliornermi taperserneqartartut.
Piniartortagulli taamatut assingusumik pineqarusuttut Naalakkersuisuniit itigartitaajuarlutik.
Ukiuni kingullerni kommunitut anguniarlugu ilungersuutigisimasarput silaannaap allanngoriartoranik patsiseqartumik ajunaarnersuartullu isigineqarsinnaasumik pisoqarnerani ikiorsiisoqartalissasoq,
Tamanna kommunitut ilungersuutiginikuusarput kiisami piviusunngormat qujanarpoq.
Tamannali uniffigissanngilarput, eqqartuisariaqarpugut siunissami tapiissutit kisiisa isumalluutiginagit ataavartunik suliffiusinnaasunik qanoq inerisaasinnaanerluta inuiaqatigiit imminnut napatittut qulakkeerneqassappata.
Akisussaaffeqarpugut kiffaanngissutsip aqqani aamma avatagiisitta atornerani malitassatut sinaakkusiunneqarsimasut malissallugit.
Ulluinnarnimi avatagiiserput inuuniarnitsinnut pingaarutilerujussuuvoq, nerisassagut allallu inuuniutigut tamaasa avatagiisitsinniit pisarpagut, taamaattumik avatangiisitta paarilluarnissaanut pisussaaffeqarpugut.
Eqqakkat pillugit suliat annikilliartunngillat, sulisoqarnikkut taarusuppara unamminartumiilluta.
Sulisutta ulluinnarni atugaat pitsanngorsarlugit qujanartumik aallartippungut.
Aningaasartuutit ulluinnarni ingerlatsinermi kommunimi ingerlattuaannartussaavagut, uanilu pineqarput sulisunut atugassarititaasut atortutigullu aningaasartuutit.
Eqqakkat sumiiffitsinni tassanilu nunamik avatangiisinillu eqqiluittuutitsineq inuttaasuusungut nammineq akisussaaffingaarput, tusartalerparput sumiiffiit assersuutingalungu quliminguulinnik tikinneqarsinnaanngittut eqqakkat peqqutaallutik.
Taama inissittoqartillungu sumiiffimmi najunaqartut aaqqiisussaapput, taakkuukua eqqangaat pineqartut, kikkummi allat aaqqissammatingit.
Allanik isumassuusersorsinnaanngilagut, nunaqarfipput imaluunnit illoqarfipput avatagiiserpullu asasarput aamma eqqiluittuunissaanut nammineq akisussaasuuvugut.
Politikkikkut Naalakkersuisooqatingiit ukiaq Qaqortumi ataatsimiikkamik kommunit avinneqarnissaanut suliaq allaffissornermi misissorneqaqqaassasoq aaliangertoqarpoq, paaseqatingiissutingineqarpoq misissorneqassasoq kommunerujussuarni innuttaasut akornanni oqartussaaqataanerup iluani qanoq nukittorsaasoqarsinnaasoq.
Kommunalbestyrelsimi oqallinneq sangutikkusupparput inuit tamat oqartussaaqataanerannut,
Tamat oqartussaaqataanerat qitiutillugu oqallinneq ingerlanneqartariaqarpoq.
Inuit sumiiffimminni oqartussaaffiiagaasimanerat massakkut inuiaqatigiinnut sanngiillisaataanikuuvoq.
Qinikkat qangatulli illoqarfippassuaqarallaratta innuttaasunut sumiiffimminni illersuisuullutik inissisimasuupput, sumiiffimminnilu siunnerfeqartumik ineriartortitsinissamut aamma siuttuusarlutik, najungaqarfigisallu piujuarnissaanut ineriartorteqqinneqarnissaanullu sorsuutiginnittartuullutik.
Sumiiffiit tamarmik qanorluunniit inukitsigigaluarunik qinikkanik sumiifimminni peqartariaqarput.
Tamat oqartussaanerat ungasianiit inuit pineqartut qimallungit ingerlanneqarsinnaanngilaq.
Allaffissornikkut kivitseqatigiilluni ingerlatsilerneq kommunit kattussuunneranni iluattilluarnikuuvoq, tamannalu suleqatigiinnikkut kivitseqatigiiffiujuaannarsinnaavoq tamat oqartussaaqataaneq annertusigaluarpalluunniit, allatut oqaatingalungu kommunilluunniit amerligaluarpata.
Aalisartut sulisartut namminersortullu kommunitsinni assakaasunik ingerlatsisut manna iluatsillugu qutsavigerusuppakka, kommunitta aningaasarsiornera suli pitsanngoraluttuinnarneranut sulinermikkut kivitseqataalluinnartuummata.
Kommuunerput aningaasarsiorfittut ingerlalluarpoq aamma skat-ikkut isertitagut ukiut tamaasa annertuumik qaffakkiartorput, ukiormannamut siumoortumik missingerneqarsimapput kr. 60 mio.-inik ukioq kingullermiit qaffassinnerussasut.
Ukioq kingulleq aasaanerani naatsorsuutaanngitsumik suliassanut arlalinnut aningaasanik atuisariaqarsimavugut inatsisitigut pisussaaffinnut ingerlatsinermullu aningaasartuutit matussuserumallungit.
Aningaasaqarnerup ilorraap tungaanut saateqqinniarnera suliarujussuusimavoq.
Qinikkat ataatsimoorlutik kommunimut innuttaasunullu iluaqutissaq siunertaralugu aaqqiissutissanik nassaarniaqataasimanerinut qujangaarpunga, taamatuttaarlu qaammatit arfinillit ingerlanerini sulisorisatsinnut iluarsiissutissanik sipaarutissanillu ujaasillutik suliarujussuarmik kivitsisimanerannut.
Ukiormanna kommuni missingersuuteqarpoq amerlanerussuteqarluartunit kommunalbestyrelsimi tunuliaqutserneqarsumasunik.
Missingersuutit naapertorlugit ukiuni tulliuttuni kommunip aningaasaqarnera malunnartumik nukittorsarneqartussaavoq. Ukiup naanerani sinneqartoorutit kr. 69 mio.-iussapput, taamaalillunilu karsimi uninngasuutit patajaannerulertussaallutik.
Ukiormanna missingersuutit suli sukannersumik aqunneqarnissaat kommunalbestyrelsip suliakkiissutingaa, ingerlatsinermilu aningaasartuutit qummuinnaq ingerlassanngittut siunnerfiliilluni aamma aningaasarsiat eqqarsaatingalungit.
Kommunitsinni sumiluunnit sulisut paarilluartariaqarpagut minnerunngittumik Avannaata Kommuniani sulisut immikkut taarusuppakka. Ataqqinassuseq nersorinninnerlu tamaat sulisunut tutsippara.
Sulisut peqanngippata innuttaasut suliakkiussaat naammassisinnaanngilangut, taakkuuppummi sulianik naammassinnittartut. Sulisut tamaasa kommunitsinni sulilluarnissinnut kivitseqataanissinnullu qujanarujussuaq.
Meerartagut inuusuttagullu siunissaq eqqarsaatigalugu pitsaanerpaamik kissaappakka isumalluarfigalugillu.
Upperaara atuarnertik nuannaralugu siunissami ilinniaqqinnissaminnut annertuunik sinnattoqartut anguniagaqartullu.
Sinnattui anguniagaallu piviusunngortinniarlugit angajoqqaajusugut politiikeriusugullu iliuuseqarnertigut uppernarsartigu inuusuttagut meeraratagullu sapinngitsuusut pikkorissuusut siunissarissaartuusullu.
Uagut perorsaasuusugut sinnattuisa piviusunngortinnissaannut imerterisuussuugut upperalugit kaammattorlugit tapersersorlugillu.
Minnerunngittumik angajoqqaajusungut meeqqat ullut tamaasa najungaat angerlarsimaffik sapinngisarput tamaat toqqissisimasuutitsingut, upperaara angerlarsimaffik toqqissisimasoq meeqqap sinnattuanik piviusunngortitsinissamut sakkussat pingaarnersaringaat.
Meeqqat inuusuttullu ilumoortumik upperineqarnertik ingerlaannaq malugisarpaat.
Nalunngilara inuusuttut meeqqallu taamatut uperineqarlutik isumalluarfigineqarlutillu pineqarunik pisinnaasartik tamaat atorlugu neriuuteqarfigineqarnertik upperineqarnitsillu uppernarsarniarlugu piviusunngortitsiniaallutik ilungersortartut
Ukiup ingerlanerini qanigisaminnik annaasaqarsimasut, qanortoq nukissamik ukiumilu nutaami neriunnermillu tunineqarisi.
Innuttaasut aammaarlunga ukiortaami pilluaqqoqqippassi ukiullu ingerlanerani pittaanerpaamik ingerlanissassinnik kissaappassi.
Qujanaq