Inuiaattut ullorsiorneq 2026.
Asasakka Avannaata Kommuniani innuttaasut, meeqqat, inuusuttut, utoqqaat, angutit arnallu.
Inuiattut ullorsiorpungut tamassilu qamannga pisumik pilluaritsi.
Immikkut taalaarusuppara ilulissat illoqarfittut tunngavilerneqarnerminiit ukiut 285 it nalliussimmangit, immikkut aamma innuttaasut pilluaritsi.
”Iluliarsuit timaannit isingaakka kusanaqaammi isingalungit, seqinneqimmat qinngorsimavippaat isingiuminarsisillungit, nuna alianaattoq ilulissat takornartat alutorisaat sermersuaq timaani kusanartoq alutoreqisaata ilangaat, kangerluk qinngortoqisoq pinnga inuussutissaqarfioqisoq ilaanni misingisaqarfioqisartoq puiunaattortaqaqisunik, nuna alianaattoq ilulissat nunassatut qinersimasara puiunaattut ullut atoriikkat nangikkumallungimmi tassani.”
Inuiattut ullorsiornermi malunnartinniartarparput inuiaat kalaallit maani nunami immikkut pinginnaasaqarfiusumi inuusinnaasimanerisa sulilu nunatta inoqartinneqarnera tamatta tulluusimaarutingisatsinnik.
Taamaattoq ulluni nutaaliaasuni uangutsinnut qanoq ileqqoqarfingivungut? Nunaqarfinniikkaanni illoqarfinniikkaanni avissaartuunneq assut ingerlavoq, aporaassutingisat tamarmik aallartiffeqarput, ilaat ima pisoqaatingingunarput kinguaariinni ingerlaarlutik ilaatingut inukittunnguungaluani ullut tujorminartut ingerlajuarlutik, taamatut ingerlajuartoqarniarpa?
Aaqqiisinnaasutuaappummi innuttaasut najungaqartut, ileqqut peqqinnanngittut ingerlaartinneqarneri meeqqanit pingiluinnarneqarlutik nanginneqartarneri tulluaranilu ikittunnguunitsinnut assut navianaateqartut unitsinnissaannut iliuuseqartariaqarpungut.
Nunaqarfiit ikappallaarnerarlungit apeqqutit puttuttuarput uangullu Avannaata Kommuniani nunaqarfippassuaqarlutalu illoqarfeqarpungut, apeqqusersorneqarnitsinnilu uangutsinnut aporaannitsitta nukittorsarata nukilaallisarpaatingut, tamannalu nikeriarfiusariaqarpoq nalunngilaralu oqittuinnaanavianngittoq.
Nunarsuarmi pisut piffissaq kingulleq assut initupput, allaat inuiaqatingiinnguusungut avissaartuutsinneqarpungut naalakkersuinikkullu ataatsimooqquneqarluta, soorluuna taakku aamma isummat aporaattut?
Inoqarpormi nunamik pinginnittumut ataannassasungut allaat nukittorsarniaannarneqartumik innuttaasunut ersiortitsineq sakkutut atorneqarluni, innuttaasullu akornanni socialmedia aqqutingalungu tujorminarluinnartumik pissusilersorneq ingerlanneqarluni partii tapersersukkat tunngaviunerullutik inuiattut kissaaterput tunulliunneqarluni.
Aammali paarlattuanik ilungersuuteqartoqarpoq qaqunguungaluarnersoq nunarput namminiilissasoq sulili ilusilersorneqaqqajanngittoq ersisaarutit allallu illuatungilersuutingineqartuarlutik, ilisimasassarpummi tassaammat aporaannitsinni nunatta avataaneersut aqqutissiuulluartaratsingit nunatsinni sunniuteqarnerpaajunissaannut, isumaqaruttalu nunanit allaneersut peqataasinnangit susinnaanngittungut taava inuunerup misilittangaani ilisimasassangut amingarsimassapput.
Nunatsinni nammineertumi ilinniarsimassuseq annertuumik qulequtaasarpoq akisussaaffiit tingunissaanut pisariaqarnerpaatut, ilumoortortaqarlunilu ilumuunngittortaqarpoq, qulequttani angisuuni tassalu politikkikkut anguniakkatingut sorsuuffiusuni kissaat naammassineqartussaq tassatuaammat:
Kalaallit nunaqavissut ingerlatsiviit akisussaaffingissangaat, inuussutissarsiornerni suungaluartuni pinginnittuunissaat qulakkeerneqassasoq, pinginnittuunermi isumaqarpoq nammineernermik takutisineq, akisussaaffeqalersimaneq, allanik isumalluuteqannginneq, taannaasussaammat inuiaqatingiinnguit imminnut tatinginerannit kivitsisoq, avataaneersut naammangittaalliuutingiuarsinnaannginnatsingit iliuuseqaratalu.
Qulakkeerneqarli pinginnittuuneq, pinginnittuunissamik ilinniarta tamanna malunnareerpoq ineriartortoq pittaanerusariaqarporli, nunamik ingerlataqartut inatsisitingut qulakkeerinnissinnaanngippata avataaneersullu aningaasaliisinnaasusaat kisimi isinginiarneqartuarpat allanguineq uatsinniippoq najukkatsinni.
Inuussitissarsiutit suungaluartut najukkatsinnut pilersuisuunissaat pisariaqarluinnarpoq, kissaaterpassuimmi naammassineqarsinnaanngimmata pilersueqataanngittut killilerniarneqartinnangit, utoqqaat meeqqat innarluutillit atungaat pitanngorsarneqartuassappata pingaaruteqarpoq kikkuungaluartut pisussaaffimminnik naammassinninnissaat, nunatsinni atukkiussineq inuussutingisinnaanngilarput nunattalu nammineerniarneranut annertuumik ikorfartuutaanngimmata.
Issuaalaarusuppungalu:
”Inuuneq pigaat, silarsuaq misigiuk, ajattornavianngilaatit ilagiuarmatit, nikallusanngilatit aamma apeqquserneqaruit, piviusummi isigaatsit ingerlateqqitassatit, tunniutiinnaqinata tamaviarfiusuni, aqagu ulloqarpoq aamma nukissanik pajuttumik.” (Silarsuaq misigiuk” Sussat!)
”Nunarput asanarmat ilinnut piumammat, kusanaq siunissaq, nunarput makilermat ilittut minguimmat, kusanaq aqqutissaq, assingiillusi inuuneq minguitsumiitsiguk, eqqumallusi siunissaq naapilersiuk, tasiorlusi takutissiuk pissaaneq qamani, siussuerlusi aqqutissaq isingisiuk.” (Nunarput Asanarmat” Siiva Fleischer)
Tamannguassi ulloq atorluarisiuk qanortoq aamma meeqqanut isumassuinerput eqqaamajuartingu, taakkunnguimmi ilaqutariittut inuunermi minguinnerpaajullutillu ajornartorsiutinik pilersitsisuunngimmata taakkuusullu siunissami ikorfartortissangut isumalluutissangullu.
Aattaat taama pingaartingivoq akuullutalu peqatigniilluarnissarput, ikittunnguunerpummi illersungassaraarput uatsinnullu nukillaarsarnerput oqaluttuaannanngortittariaqarparput, tamaqqinnaattalu naleqarpungut atorfissaqarlutalu sumiikkaluaruttaluunniit.
Qujanarujussuarlu.