Oqaluttuami ersersinniarneqarpoq ileqqoq qanganisaasoq, tamannalu ukiorpassuarni ineriartortinneqarsimasoq. Suli siusinnerusukkut AvangnâmioK´ 1950-mi oqaluttuarineqarpoq Ilulissani piniartut Kangianukartartut puisinniariartorlutik aamma qaqortanik qernertanillu qilaluarniarlutik. Ullumikkut inuttaasut suli Kangianukartarneq ileqqoraat, kisianni ullumikkut ta pavunnartartut aalisartuinnaanngillat piniartuinnaanatillu.
Kangianut aqqut ukiorpassuarni ineriartortinneqarsimavoq. Taamaattumik ullumikkut Kangianut aqqut naannerpaajullunilu pitsaanerpaavoq. Ukiuleqqaarneraniit aqqut atorlugu kangianukartoqartarpoq. Nunarsuup kissakkiartorneranit pissutsit allanngorsimapput. 1990-kkunitut inngilaq sivisoorsuarmik sikuullunilu ukiuusarluni. Kangiani aalisarneq qaammatit marluk tikillugit aalisarfigineqarsinnaavoq. Taamaattumillu aalisartut pissutsinut nalimmassarsimapput Kangiani aalisarneq Sneescoterinik aamma qimussimik ingerlatilersimallugu. Aalisartut amerlanerit Kangiani Aattartumut ingerlasarput sneescoterinik. Tamatuma kingorna qimussimik aalisarfimminnut ingerlasarlutik. Aalisarneq kisimi Ilulissani inuussutissarsiutaanngilaq. Takornariartitsinermik suliaqarneq aamma annertuumik inuussutissarsiutigineqarpoq. Tassanilu aalisartut assigalugit sneescoterit qimussillu atorneqartarlutik. Tamatumunnga ilanngunneqarsinnaavoq nalinginnaasumik ilaqutariiusut aattartumut ingerlasarmata angallatit eqqaaneqareersut atorlugit.
Ajoraluartumilli allaffissornermi isumaqanngitsumik aalajangiisimaneq pissutaalluni Kangianut aqqut ullumikkut unammillernartutut inissisimavoq. Ukioq manna aputeqarpallaanngilaq, taamaattumillu qimussit kisimik kangianukarsinnaapput. Taamaattumillu aalisartorpassuit pisaminnik sneeschoter atorlugu tuniniaaniarnermi ajornartorsiuteqarlutik. Aqqutaasartoq sneeschoterinik aqqutigineqartartoq aammalu imeqarfikkuunngitsoq oqaatigineqartutut aqqutigineqarsinnaanngilaq aputaasannera pissutigalugu. Ajornartorsiut tamanna Norge-miikkaluarutta ajornartorsiutaassanngikkaluarpoq, tassami Norgemi sneeschoterit atorlugit imeqarfitsigut ingerlasoqarsinnaammat.
Norgemi Kalaallit Nunaat assigalugu sikup qaavatigut imeqartarpoq. Nunanili taakkunani marluusuni imeqarfiusuni qamutit motoorillit atorlugit angalanermut aalajangersagaat assigiinngillat.
Imeqarfiusuni sneeschoter atorlugit angalanermut tunngatillugu kommunimit apeqquteqaatit Namminersorlutik Oqartussanit suusupagineqartarsimapput. Apeqquteqaat itigartinneqarpoq tunngavilersuutigineqarluni erngup imertakkatta mianersuunneqarnissaa. Tamatumunnga tunngatillugu isumaqatigiittorujussuuvugut. Imeq paarilluassavarput, tassami tamatta imigarigatsigu tamatsinnullu isumaqartorujussuummat.
Norge-mi aamma imeq paarineqarpoq, kisiannili Norgemi misissuinerit ima pingaartippaaat, allaat imeqarfikkut sneeschoterit ingerlasinnaanerinut tamanna aalajangiinermi tunngavigisinnaallugu. Hammefest Kommune Norge-p avannaaniittoq imeqarfinni sneeschoter atorlugit angalasarneq pillugu oqaloqatigaara. Taakkualu misissuinerat malittarisassaallu tunngavigalugit imeqarfiusuni sneeschoterit atorlugit angalanissamik inerteqquteqarnissaq tunngavissaqanngitsutut oqaatigineqarluni. Akorngutigisassavut tassatuaapput pineqartumi inatsisit. Siunnersuutigaara Norgimi inatsisit assigilerlugit inatsisit allanngortinneqarnissaat. Tamanna ima isumaqassaaq, inuussutissarsiorneq oqinnerulissasoq taamaaliornikkullu ilaqutariit meerartallit inuuniarnermikkut tunngavissaat oqinnerulerluni. Ullumikkut kommunimi nukippassuit sulisullu atorneqartarput Kangianut aqqutaagallarsinnaasumik nassaarniarnermik. Tamanna qaangerneqassaaq, taamaalillunilu piujuartitsinissaq eqqarsaatigalugu aammalu inuttaasunut inuusissarsiortunullu atugassaritinneqartut oqilisaanneqassallutik.
Avatangiisinut Naalakkersuisoq, Kalistat Lund, qinnuigaara piaarnerpaamik qamutit motoorillit angallatigineqartarnerat pillugu Nalunaarutip allanngortinneqarnissaanik.