Oqaluffiit siarngi naalagiarnissamut nalunaarmata oqaluffik inunnik ulikkaarluinnareersimavoq. Aliasunneq misinnarpoq. Sumi tamaani killitsisimaanerup qullii kakkissarfinnik pappialaasunik arriitsumik allarterneqartarput. Kingullertut takkuttut issiavinni inissaarussimallutik isertarfiup ilua-tungaani nikorfasariaqarput. Kisitsisit qisunnik sanaat ilisivinniittut nalunaarpaat naalagiarnermi tussiutit marluk tussiarneqassasut. Angut issiaviit kingullersaanni iniminit nikueriarluni, alterip tungaanut ingerlariarluni issiaviit saarliit tikikkamigit talerpiup tungaanut sangoriarluni igalaamik ikersiivoq iniminullu uteqqilluni.
Kommunip ikiuigasuartartui eqimattat marluusut, borgmesteri aamma kommunip pisortaanera naalagiaqataasut aamma nunaqarfiup pisortatigoortumik sinniisui siusinnerulaartukkut imminnut ilisimatitseqatigiissimapput. Napparsimmavimmi sulisut, nunaqarfimmi aqutsisunut sinniisoq, kommunefogedi, atuarfimmi ilinniartitsisoq allallu pisinnaasut kikkulluunniit ajunaarsimasut ilaqutaannut nunaqqataasunullu sapinngisartik tamaat ulluni siullerni ikiueqqaarniarsimapput. Najuuttut killitsisimarrapput, ilaat killitsisimanermik qiassaminnik nununiarsaralutik nipangersimalaartariaqartarput allallu killitsisimanertik soqutiginagu oqalunnertik ingerlatiinnartarpaat. Tamarmillu isumaqatigiissutigaat pingaartumik ajunaarsimasunut ilaqutaasut eqqugaasimaqisut, allaallu ilaasa pisimasoq suli upperilersimanngikkaat. Arnaq 40-t missaanni ukiulik imminullu tatigerpaseqisoq paasinnissinnaassuseqarpalaarluni oqaatigaa nunaqqatigiit ilaqutarikkaanerat pissutigalugu ikiueqqaarniarneq ingalluni ilungersunarnerulersimasoq.
- Taamaammat ilissi tikerarassi toqqissiallannartorujussuuvoq, arnap nipini sajukulaartillugu oqarpoq, qulliinilu nunusariaarullugit kuutsilerpai.
Ikiuigasuartussat eqimattat marluk Ukkusissani kommunip allaffiata silataani.
Palasi Thala Samuelsen oqaluffimmi ilagiit saannut alloriarpoq naalagiarnerlu allarnerlugu. Oqaluffimmi pattappalaartoqannginnerata pattattumik najuuttoqannginnera ersersippaa. Ajoqip ilinniakkani naammassiartorlugu nunaqarfimmit aamma aallaqqavoq, taamaammallu Uummannami palasiusoq orniguttariaqarsimavoq. Oqaluussinera ilagiinni killitsissutaavoq. Arnaq inuusukaaq 20-t sinnerlugit ukioqarpasittoq tusarsaasumik manittorpaluppoq. Taannaavoq arnaq Ukkusissanut ikiueqqaariartortut borgmesterimillu ingiaqatigineqarlutik tikimmata angallatigisaannut ilaaqataasumik angummik inuusuttumik aterfiortuusoq. Arnap inuusuttup angut inuusuttoq niuniariartoq eqiinnarpaa, sunaaffa ajunaaqataasut ilaannut ilaqutaasoq. Inuusuttunnguit taakku pakkusimallutik imunga qiaqatigiipput.
Oqaluffimmi tusaaneqarsinnaavoq arnap inuusuttup manittornini naqisimaniarsarigaa, ilaatigulli nipilimmik qissasertarnerata ersersippaa aliasunnermi naqisimaniarnissaa artorsaatigaa. Aalisartunik pingasunik annaasaqarnerup timimillu toqungasumik ataasiinnarmik nassaarfiusup aliasuutigineqarnera naalagiaqatigiinnermi ilagiinni timit sajukulaarnerannit kakkissarfinnillu atuingaatsiarnernit naqissuserneqarporlusooq.
Naalagiarneq aallarneriarlugu palasip tussiutip tussiarneqartussap normua nalunaarutigeriarlugu nammineq appittuuvoq. Ilagiit nangaasumik ingiallulerpaat, erininarsinngitsorlu “Guutiga illimmi” tussiarlualivippaat. Tussiummik tamatuminnga toqqaasimaneq eqqarsaatigilluagaasimanersoq piaarinaatsoornerusimanersorluunniit nalunarpoq. Tussiutilli tuluttuua taannaasimavoq umiarsuup Titanicip iluliarsuarmut Ilulissat eqqaanneersorineqartumut aporeernermi kingorna itinersuarmut kiviartornerani umiarsuarmi nipilersoqatigiit atorsimasaat. Ilagiit ilaat pingasuusut kangerluup iluani 30 km-inik ungasissuseqartumi Perlerfiup sermiata nakkaalernerani ilulissat aamma ajunaarnerannut peqqutaapput.
Ilagiit tussiummi versi siulleq qiteqqutiinnaraallu arnap inuusuttup manittortup siuliani taaneqartup aliasunnini naqisimasinnaajunnaavippaa. Manittornera una sorianngitsoq erloqingaarluni qianeranit taarserneqarpoq. Qianera nipittoraluttuinnarpoq, arnallu arlallit isertuarnerusumik qiasut ingiallorpaat, timillu sajukulaartut amerlanerulerput. Arnap inuusuttup qiassani naqisimaniarsarigaluaramiuk sapilerluni aliasunnerminut tunniutiinnarluni nipituumik qiarsuaalerpoq. Qianera tussiartunit ersarinnerulluni tusarsaavoq. Uisorernerinnakkut iniminit nikueriutaa qianngarmi issiaviit akornisigut akulloqqunniarsaripallariarluni naqqup qeqqaniileriikatappoq. Pisut sukkangaarmata arnap inuusuttup qiaatigisup pangallangajariarluni silammut aallariapiloornera ilagiit tunummut qiviarlutik angumereqqarpaat. Tussiartut ilaat nipangerput, taamaaleriarmallu arnaq inuusuttoq oqaluffiup saavani nilliaasaannarluni qiarsuataarpalulerpoq. Nillianera nunaqarfimmi illuni ungasinnerusuni najugaqartunit tusaaneqanngitsoorsinnaagunanngilaq. Arnaq utoqqaliarsaalersoq ernumarpaseqisoq arnap inuusuttup issiavigisimasaata eqqaani issiasoq nikuilluni arnamik inuusuttumik nilliasumik ikiuiartorluni anillakkasuarpoq. Arnap nillianera matukkut igalaakkullu ammasutigut ersarilluinnartumik tusarsaavoq, ilagiillu tussiarnertik ingerlatiinnarpaat. Arnap nillianera erininarsinngitsoq nipikilliartorpoq, ilagiillu tussiummi versi kingulleq naammassuk nipaarutingajavissimavoq.
Palasip naalagiartitsini nanginniarlugu piareersarpoq. Arnap utoqqaliarsaalersup issiaviit marlussuit qaangerlugit saatsinni issiasup nipaqanngitsumik qianermini sajukulaarsimaqisup niaqqi issiaviup iigarfianut silarlermut nukeerutivissimasutut iigartippaa, arnallu saniliata tuppallersaalluni taliminik tunuagut tagiartorusaalerpaa.
Naalagiarneq eqqissisimasumik naajartulerpoq. Palasip inuunermi atugassarititaasunik akuersaarinninnissaq oqaluuseraa. Inunngortarneq toqusarnerlu. Qinoqatigeqqulluni ilagiit saaffigai. Ilagiit ataatarpooq naagaallu meeqqap nipaata ersarissup qinuneq siulliulluni amen-imik naggaserpaa. Palasip naalagiarneq naggaserlugu ilagiit pilluaqquai, naalagiallu aniniarlutik nikuikaapput.
Ukkusissat katersortarfiata silataanit avammut isikkivik. Oqaluffik kajortoq assimi talerperliuvoq.
Oqaluffiup silataani arnap inuusuttup aliasuttup arnaq ernumarpasilluni malinnissimasoq majuartarfiit tummeraasa allersaanni issiaqatigaa. Arnap utoqqaanerusup arnaq inuusuttoq tunuatigut tuppallersarlugu tagiartorusaarpaa. Arnaq inuusuttoq eqqissisimavoq niaqqilu sikingatilaarpaa. Ilagiit arriitsumik ataqqinnippalaarlutillu saneqquapput. Ilagiit katersortarfiliarniarlutik oqaluffiup kangiata-tungaatigut saneqqutilersullu arnap nipitujaamik nimaarpalunnera oqaluffiup iluanit tutsiuppoq. Ilagiit tupannermik niaqqutik oqaluffiup igalaasa tungaannut sanguteriataarpaat, eqqarsarpaseqalutilli killitsisimarpalullutillu arriitsunnguamik oqaluffiup tungaanut ingerlarusaarput. Arnap nimaarpaluttup aliasunnini ilagiit ingerlanissaasa tungaannut naqisimasimagunarpaa. Aliasuppalulluni nimaarpalunnera imunga tusarsaavoq.
Tupaqqaneq pillugu internetimi ilaatigut ima allaqqasoqarpoq:
Inuit tupaqqasut paatsiveerulluinnarsimasut, nalinginnaasumik iliuuseqarsinnaajunnaarlutik, soorlu nilliallutik, aqussinnaanngisamik qiallutik, aserorteralutik imaluunniit qanoq ilioriarsinnaajunnaarlutik imaluunniit pisut ilungersunaraluaqisut ingasaallugu eqqissisimasutut pissusilersorsinnaapput. Tupaqqaneq minutsialunniit ullut unnuallu arlallit misigineqarsinnaasarpoq, alisasuttullu pisunik allatut ajornartumik akuersisariaqalerneranik naggaserneqartarluni. Tupaqqanermi pisut eqqugaasut eqqaamarpiarsinnaasanngilaat. (https://docplayer.dk/3259520-Sorg-og-krise-chokfasen-er-forholdsvis-kort-selvom-det-for-den-sorgramte-kan-foeles-som-en-evighed-fasen-er-praeget-chokfasen.html)
Borgmester Palle Jerimiassenip oqaluffimmi naalagiaqatigiinnermi pisut killitsinnarai. Oqaluffimmi inuit pissusilersuutigisaat paasilluarsinnaanerarpai, oqaluttuaraalu Nuugaatsiap eqqaani 2017-imi nunap sisoorneratigut taamani nunaqarfiusimasoq inuit sisamat ajunarfigisaannik malerujussuarnit ilisarnarunnaarsinneqarmat.
- Taamani eqqugaasut naalagiaqatigiinnermi tupannaqisumik pissusilersornerat uannut assut kingunerluppoq. Ilaat aqussinnaanngisaminnik nilliaatigalutik qissapput, ilaat imminnut aqussinnaajunnaarput, allat noqartoortalerput allallu uppiinnarlutik ilisimajunnaartarput. Taamani misigisanit ima sunnerneqartigaanga allaat taamani tussiut atorneqartoq tusaaqqikkaangakku pisimasumut utersaartarlunga. Pisimasunut utersaariataarlunga naalagiaqatigiinnermi pisut misigeqqittarpakka, aatsaallu ukiup ataatsip qaangiunnerani eqqaaniaasoqarnerani misigisimasannik qaangiivunga. Kingorna ima qaangertigaara allaat anaanagigaluara ilisaasussanngormat uanga kissaatiga malillugu tussiut taanna atorsimallutigu, Palle Jerimiassen Avannaata Kommuniani borgmesteriusoq oqaluttuarpoq.
Naalagiaqatigiittoqareermat innuttaasut Ukkusissat katersortarfianni kaffillernertalimmik naapeqatigiisinneqarput. Kommunip ikiuigasuartartuinit ilaatigut nassuiaatigineqarpoq ajunaartunut eqqugaasut nunaqqataasullumi ikiuigasuarnermik pisariaqartitsisut sapaatip akunnerani aggersumi ikiorneqassasut aammalu ikiuigasuarneq novembarimi nanginneqarumaartoq.
Qimmit miaggoornerat nunaqarfiup kangiani 100 meterit missaannik ungasissusilimmi qaqqapiluunersuarmit 600-700 meterinik portussusilimmit innaaqqissuinnarmit akisuatinneqarlutik nipitunerulerput.
Katersortarfimmi naapeqatigiittoqareermat inuit nipaaqalutik avissaartiterput. Silami qimmit nunaqarfimmi 150-it missaannik inulimmi aliasunneq naqissuserniarlugulusooq miaggoorput, nipaallu nunaqarfiup kangiani 100 meterit missaannik ungasissusilimmi qaqqapiluunersuarmit 600-700 meterinik portussusilimmit innaaqqissuinnarmit akisuatinneqarlutik nipitunerulerput.
Inuit qungujulallutik avataaneersuusunut inussiarnersumik ilassiortuarsinnarput. Sissami piniartoq puisimik pilappoq, angutillu marlussuit isiginnaarput, aappaatali ernutaata ujaqqanik imaanut miloriusseqattaarnisaaq soqutigineruaa.
- Suliassaaleqinaveersaarutigalugu puisinniarama, qimmikka nerukkaatissaqartilluarumallugit, piniartoq Ukkusissarmiorpaluilluni oqarpoq, savinilu aagasattoq puisip nagguaasigut sungiussisimarpaseqarluni ingerlaartikkamiuk uulliakkaanik avissivoq.
- Tappika karsi neqinik ulikkaangajalerpara, oqarpoq niaqquminillu karsi plastikkiusoq ninngusooq qummut sanimullu meeterimik angissusilik sissami timerpasinnerusumiittoq innersuussutigalugu.
Piniartoq qimmiminut nerukkaatissaqarniarluni puisimik tikiusseqqammerpoq.
Aalisartut allat alloriarnernik arlalinnik ungasitsigisumiittut umiatsiaaqqami issiaviup saannguaniittumi kipparissumik akimut ersittumik igalaalilimmik passussipput. Nukappiaqqap qulit missaanik ukiullip arajutsinaveersaagaqarluni inersimasut suliaannut malinnaaqqissaarpoq.
- Ataataga tamakkununnga pikkorittorujuuvoq, nukappiaraq oqarpoq, isiminillu angummi assai attataasanik toortaasaqattaartut malinnaavigeqqissaarlugit.
Qangaammalli karsiaraq itissusersiutitalik iluarseriikatappoq. Nunaqarfimmi angutit Kalaallit Nunaanni aalisartut piniartullu allat assigalugit atortorissaarutinik isatereriarlutik katitereqqiisarnermikkut iluarsaassisinnaaneq ilikkarsimavaat. Nunami taama isorartutigisumi atortorissaarutinik iluarsagassanik illoqarfimmut qaninnerpaamut immaqaluunniit illoqarfissuarmut Nuummut allaallumi Danmarkimut nassiussinissaq periarfissatuaraat.
Angutit atortorissaarutinik ingutseriarlutik katitereqqiisarnermikkut iluarsaassisinnaalersarput.
Umiatsiaaqqat Pocat aquuteralapiluunersuallit angutillu ajunaartut piisa assingi sissami tiffasiarnerusummiipput. Aquuteralaat sakkortoorsuit aalisartut pisaminnik ungasissorsuarmiit assartuinissasinnaanissaannut pisariaqaqaat. Aquuteralaallu sakkortoqataat aalisartut maanna ajunaarsimasutut nalunaarutigineqartut sermip uukkarnerata kingorna malerujussuarnit pilersitaannit qimaaniaraluartillugit naammassimanngillat. Taamaattumillu nunaqarfimmi aalisakkanik tunitsiviup erfalasua illut allat assigalugit qiteqqusimavoq.
Umiatsiaaqqat Pocat aquuteralapiluunersuallit sissami sanileriissitaarput.
Allattoq assiliisorlu: Káte Hansen, khan@avannaata.gl