Kommunitsinimi inoqarfinni annerni minnernilu inuusuttunut timersortartunut sungiusaasarnikkut immikkut malunniuteqarluartunik peqarpugut, susassaqartitsinikkut ataatsimoornikkullu qammaalluartartunik, allatulluunniit kajumissuseq atorlugu suliniartunik inoqarfigisami.
Kommunitullu tulluusimaarutigaarputtaaq ullut tamarluinnaasa tamanna suliniartuarneq. Nalitoqaaq, kommunerpullu suliffigissallugu najugarissallugulu soqutiginarnerulersittarmassuk. Timersortartorpassuit kommunitsinni najungaqartut ukiuni kingullerni angusarissaarsimasorpassuupput. Ataasiakkaatut eqimattatulluunniit. Nunatsinni isikkamik arsamik pissartanngorniuunnerit, Inuit pinnguaataannik unammiuaarnerillu ingerlanneqartarneri assersuutissaalluarput, akunnerpassuimmi atorneqartarput sungiusaasut, ilaqutariit, ikinngutigiit najungaqartullu inoqarfigisami suliniuteqarnermikkut ikiuunnermikkullu naapisitsinissanut immaqalumi assartuinermut. Najukkamilu innuttaasuniit kajumissutimik sulinikkut tunuliaqutserneqarneq.
Misissuisimanerit nutaat takutippaat, kalaallit meerartaat inuusuttortaallu nunarsuaq tamakkerlugu aalanerpaanut akuusut. Nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WHO-p innerussuussutigaa, ullormut akunneq ataaseq timip aalatittarnissaat naammaannartumik annertuumiluunniit. Nunatsinni meeqqat atuarfiani atuartut 56%-iisa tamanna innersuussut angusarsimavaat. WHO-mmi kisitsisaataasa takutippaat, nunatsinni meeqqat atuarfianni atuartut qallunaat svenskillu meeraartanniit marloriaammik aalanerusarsimasut. Annertunerusumillu iliuuseqarneq iluaqutitaqarluarpoq.
Kajumissutsimik suliaqartut allat peqatigiiffiillu kommunitsinni juulleriartornerani ikiuunnissaminnut piumassuseqarluarsimaqaat atorfissaqartitsisunut, angajoqqaanngorlaanullu meeraaqqat atisaanik akeqanngitsunik tunniussaqarnissaminnut. Inuusuttut silaannaap allanngoriartornera pillugu ilungersuuteqartut akiuiniarnermut, taamatullu inuusuttut allanik nutaanik nassaassarsiorlutik eqqanarpaat inuusuttut akornganni atungarissaarnerunissaq, tassuunakkut imminut toquttarnerup millisarneqarnissaanut siunertaqartumittaaq. Pimoorussilluni sulerusunneq 2022-imi nuna tamakkerlugu nersorniarneqarnera tulluusimaarutigeqaarputtaaq.
Kommunip tungaaniit ukioq naallugu ilungersuutigisimavarput, maluginiassallugu ersersinniarlugu akunnerpassuit sunngiffimmi sammisassaqartitsiniarnermut atorneqartarnerat. Suliniutiminnillu ilungersuussaqartut ilaat immaqa arajutsineqartutut misigimassangaluarput, nersornaasiinerit akissarsisitsinerillu ingerlanneqarneranni. Taamaattorli, soorlu Oscarinik agguasoqartarneratuulli, arlalissuupput piginnaasaqarluartut innersuunneqarsimasut, ataasuunnaasarporli naggaterpiaani inuusaliaasannguannattoq. Tamattali ataatsimoorluta eqqaamaatigittaaq.
Qujanarujussuarlu tamanut annertuumik sunngiffimmi suliniuteqarsimasunut, Avannaata Kommunia nuannersutut soqutiginartutullu najungarissallugu suliffigissallugulu nittarsaalluarmassuk.