Asasakka Inuiaat Issittormiut Inuiaat Issittormiut ukiuni 50-ini suleqatigiissimanerannik qamannga pisumik kommunalbestyrelsi sinnerlungu pilluaqquangaarpassi.
Nalliuttorsiorneq annertoqaaq, suliat angusallu eqqarsaatigissangaanni. Ukiut 50-it matuma siorna, november qaammat 1973-imi Københavnimi ataatsimiinneq siulleq pisimavoq. Taamaammat ukiorpassuarni sulisimaneq maani Ilulissani naapinnermi nalliuttorsiutigivarput, Nunat Issittormiut inoqqaavisa suleqatigiissimanerat kusanartunillu angusaqartarsimanerat ullutsinni inissisimaneq pillugu oqallisissalluta ukiunilu tulliuttuni ingerlariaqqinnissaq tunngavilissallutigu.
Avannaata Kommunianiit annertuumik tapersersorpagut Nunat Issittormiut anguniagaat sulissutigisaallu. Inuiaat Issittormiut pisinnaatitaaffii taamatullu aamma Nunat Inoqqaavisa tamarmik pisinnaatitaaffiinik illersuineq Avannaata Kommunianiit ingerlattuassuarput.
Avannaata Kommuniani annertuumik meeqqat isumaasa tusarneqarnissaat pingaartipparputTamakkulu ersarissumik pisarput Nunatsinni Inuiattut Ullorsiornerni oqalungiaqataatittarnerisigut aamma Nakuusa aqqutigalugu meeqqat oqaaseqartartuisa qanimut suleqatiginerisigut.
Avannaata Kommuniani Meeqqat pillugit politikki ullumikkut atuuttoq, tunngaveqarpoq Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pilluguit Isumaqatigiissutaanniit.
Avannaata Kommunianiillu nuannaarutingaarput ICC naggueqatigiit Inuit siunnersuisoqatigiiffiattut Naalagaaffit Peqatigiinni nunani tamalaani kattuffittut akuerisaalluni inissisimammat.
Avannaata Kommuniani annertuumik piniarneq aalisarnerlu ingerlanneqarput, Issittormioqatigut allat assingalugit. Nuannaarutingaarput piniarneq aalisarnerlu annertuumik maani kommunitsinni aallunneqarlutillu ineriartortuarmata, pingaartumik aalisarneq aningaasaqarnikkut nappatingaarput.
Pikialasorsuaq, the North Water pillugu suliniutit annertuumik tapersersorpagut. Kommunitsinnimi najugallit Avanersuarmiut Pikialasorsuaq qanilluinnarlugu inuummata, uumasoqarnikkullu Pikialasorsuaq aallaviulluarmat suliniut tapersersorparput.
Kalaallit Nunaanni takornariaqarneq eqqarsaatigissangaanni, annertuumik manna Ilulissat aallaaviulluarpoq. Ukiumut takornarissat tikittartut amerliartorput suliffissaqartitsinikkut ilinniakkatigullu siuarsaataavoq. Pingaaruteqarpoq takornariaqarneq aqutaasumik ineriartortinnissaa, maani angerlarsimaffeqartut aallaavigalugit ineriartortinneqassasoq aqqutissiuunniarsaralugu suliaqatuarpugut tamannalu pingaaruteqarluinnartutut isigaarput.
Nuna manna tummaarisarput allanngutsaaliorumallugu. Tamannalu anguneqassappat inuusuttut ilinniarluarsimasut pisariaqartippagut.
Malungisimaqaarput Avannaata Kommuniani Silap allanngoriartornera. Silap allanngoriartornerata kingunerisaanik piniarneq, aalisarneq inuussutissarsiornerlu allanngorluinnarsimapput. Silap pissusaanut tulluarsarnerit annertuut pisimapput.
Minnerunngittumillu angallannikkut attaveqatigiinnikkullu aaqqissuussaaneq Silap allanngornerata kingunerisaanik unammillerneqarput.
02. oktober ulluni pingasuni ukiormanna siullermeertumik silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngatillugu ataatsimeersuartitsineq ingerlatissuarput suleqatigalugit Norgemiit Universititiiti Bergen –meersoq.
Tamakkulu aallaavingalugit Avannaata Kommuniani sulissutigaarput maani Ilulissani Klima universitet-imik pilersitsisoqassasoq.
Tassuunakkut aamma Issittumi inuuniarnerput oqilisarneqassammat, inuiaqatigiillu Inuit Issittormiullu inooriaatsimik oqalisaanneqassammata ilisimatusarneq aallaavingalugu.
Qujanarlu maani Ilulissani ataatsimiinnissap ingerlannissaanut piumassuseqarassi, kommunittami nittarsaannissaa nuannaraarput tamanullu nittarsaakkumallutigu.
Taamatut oqaaseqarlunga tikilluaqqoqqippassi, neriuppunga ataatsimiinneq pissarsiffiulluarumaartoq.
Tamassi peqqinnermik kissaallusi Ilulissanut tikilluaritsi.
Qujanaq.