airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Akisussaaqatigiippugut

30. maj 2019

Eqaluk-p saqqumiussaa ilumoorpoq, meeqqat pillugit imaannaanngitsunik kivitassaqarpugut suliassaqarlutalu.

Akisussaaffeqarnerput tamatta qimarratiginngilarput ilungersorluta iliuuseqarniarsarinermut suleqataavugut, kisianni massakkut killiffipput qiviarutsigu ilumoorpoq suli suliassarpassuaqarpugut. Taakkualu suliassat pinngitsuuvinnata ilungersorluta aaqqiiviginiartariaqarpagut uatsinnut tikkuartuukkunnaarluta.

Kommunimiit ukiuni arlaqalersuni iliuuseqarnerit suliniutillu amerlapput aamma aningaasat atorneqartut amerlasoorujussuullutik, Avannaata kommuniani kr. 200.000.000,- sinnerlugit ukiumut atortarpagut, taamaattumik iliuuseqannginnermik oqalunnerit piviusorsiunngillat aamma iliuuseqarniarluta oqalukkutta aamma siunnersuuteqartariaqarpugut qanoq isilluta pitsaanerusumik iliuuseqarsinnaanerluta.

Iliuuserisimasagut amingarsimapput tamanna nassuerutigaarput, ullulli tamaasa ilungersorpugut meeqqat atugaat pitsanngorsarusullugit.

Eqqaamatigu inuttut tamatta naleqaratta. Assapput tingusinnarlugu uatsinnut namminermut tikkualaarta. Uatsinnut qiviarluta nalilersuilaarluta.

Aperisa uatsinnut, aporfiusinnaasunik qaanginiaqatigiinnissaq suleqatigiissutigalugu nammineerluta qanoq allanngueqataasinnaavugut.

Eqqaamatigu illit uangalu tamatta naleqaratta qanorluunniit atugaqaraluarutta, peqqissuugutta nappaateqarutta innarluuteqaruttaluunniit. Uatsinnut oqarfigisa tamatta naleqarpugut pingaaruteqarlutalu. Tamatta ingerlanitsinni kukkusarpugut kukkunigulli ilinniarfigalugit ingerlariaqqittarpugut, tassa pingaarneq uatsinnut takusinnaalerutta uatsinnut asalluta ingerlariaqqissinnaalissagatta tamattami naleqaratta.

Inuiaqatigiit, illit uanga, tamatta, uatsinnut nukittuutut isigivugut, aap taamaattoorusuppugut.

Inuiaat nukittuut, meerartatik erligalugit paarilluarlugit aqqutissiuullugit perorsartarpaat.

Inuiaat nukittuut, illit uanga, tamatta, meeqqamik atornerlunneqannginnissaannut ikioqatigiillutik suleqatigiittarput atornerluinerlu naaggaarluinnarlugu.

Uatsinnut inuiattut nukittuutut isigigatta, illit uanga, tamatta, ikioqatigiittariaqalerpugut meerartatta pitsaanerpaamik peroriartornissaat aqqutissiuunniarlutigu.

Ikioqatigiinneq suleqatigiinneq maligassiunerlu atorlugu inuiattut nukittuutut, uatsinnut piumaffigisa sumiluunniit malussarutta pasittaassaqaruttaluunniit iliuuseqarniarluta, neriorsueqatigiittalu taamatut iliortut illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu atornerluisut akuersaanngilluinnarlutigit.

Meeqqanik atornerluineq kulturiminngaanninngilaq, ileqquunngilaq, meeqqanik atornerluineq meeqqap siunissaanik sequtserineruvoq inuiaqatigiinnullu ilinnut, uannut, tamatsinnut, sanngiillisaataalluni, pinerluttuliorneruvoq kanngunarnerpaaq taamatullu pinerluttuliornertut tamatta isigissavarput.

Pinerluttuliortullu pinerlunnertik tunngavigalugu pineqatissinneqartussaapput, tamannalu eqqartuusivitsigut tuaviortumik ingerlanneqartassasoq inatsisiliortut aaqqittariaqarpaat. Ilumoorsinnaanngilarmi meeqqanik atornerluisimasut nunaqarfimminni sivisuumik uninngaannartinneqartarnerat politinngooq aatsaat “piffissaqalerpata” suliaq politiinit ingerlanneqarsinnaammat.

Malunnarpoq suleriaatsit suliniutillu massakkut atukkagut annertunerusumik nikisitsineq ajortut, ajornartorsiutit piusut taakkujuarput, ukiunimita kingullerni qassini pisortanit tamanit aningaasat qassit atorneqareeraluarpat ikiorniakkallu amerligaluttuinnarlutik.

Sullisseriaaseq pisortat massakkut atugarput sukumiisumik qulaajaavigineqartariaqarpoq, iluatsissimanngitsortaalu nutarterlugit.

Eqqarsaqqittariaqarneq pisariaqarpoq, sullissinerup allanngortinnissaa pisariaqarpoq, ilami nukippassuit atoreeraluarlugit nikittoqanngippat sulineq ajortumik ingerlanneqarsimasutut nalilertariaqarmat.

Aamma aana apeqqut pingaaruteqartoq eqqartugassarput, sooruna kommuni ajornartorsiuteqarnermut pisuutinneqartuaannartoq, naammi taakku ajornartorsiummik pilersitsisut, taakkua sooruna pisuunngitsut taamatut inissisimasoqarneranut, allannguerusussuseq innuttaasuniit piusariaqarpoq taamatummi inissisimauarneq akuersaarsinnaanagu tamatta nilliavugut nukippassuillu atorlutigit.

Ajortoqarpoq, aperisariaqalerpugut inuiaqatigiit ima sanngiitsigilersimanerpugut meerartagut akisussaaffigiunnaarsimallutigit pisortalli kisiisa isumalluutigilersimallutigit aaqqiinissamut, - naak inuup nammineerluni akisussaaffia.

Pisortat qanorluunniit ikiuiniartigigaluarpata allannguisoqarnavianngilaq ajornartorsiutit qitia ilaanngippat, ajornartorsiutit taakkuujuassapput inuit taamatut iliortartut pissusiminnik allannguinngippata.

Ajornartorsiutit aallaaviat angerlarsimaffinniippoq, inunni ataasiakkaani. Pissusilersuutit allanngortinneqarluinnartariaqarput, taakkua allanngortinneqanngippata ajornartorsiut utertuassaaq qanorluunniit kommuunit pisortallu allat ilungersortigigaluarpata.

Iliuuseqarusoqaagut aamma ilungersorpugut, suleqatigiikkuttali aatsaat nikisitsisinnaavugut taamaattumik qujanarpoq innuttaasut namminneerlutik iliuuseqarnissamik allannguinissamillu nilliaateqalermata.

Suleqatigissavatsigit.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Palle Jerimiassen
Borgmesteri